meistä

Hanketta vetää FT, eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola Turun yliopistosta. Aaltola on tutkinut eläin- ja ympäristöetiikkaa, eläinfilosofiaa, kulttuurista eläinkuvaa, eläinten käsitteellistämistä ja ei-inhimilliseen luontoon sekä eläimiin liittyviä tunteita. Hänen julkaisuihinsa lukeutuu muun muassa teokset Esseitä eläimistä (2022), Me ja muut eläimet (2020, toim. yhdessä Birgitta Wahlbergin kanssa), Varieties of Empathy: Moral Psychology and Animal Ethics (2018), Eläimet yhteiskunnassa (2015, toim. yhdessä Sami Kedon kanssa), Animal Ethics and Philosophy: Questioning the Orthodoxy (2014, toim. yhdessä John Hadleyn kanssa), Johdatus eläinfilosofiaan (2012, toim.), Animal  Suffering: Philosophy and Culture (2012), ja Eläinten moraalinen arvo (2004).
Matilda Aaltonen (TaM) toteuttaa hankkeen taiteellista osiota vuoden 2022 ajan. Hän on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta valmistunut tanssitaiteen koreografi ja esiintyjä, jonka taiteellinen työ käsittelee ihmisten erilaisia suhteita toislajisiin eläimiin. Aaltosen viimeisimpiä teoksia ovat Lokkijuttu (Todellisuuden tutkimuskeskus, 2021), Kettu katsoo takaisin – Eläinrepresentaatioista (Yle – Radiogalleria, 2021) sekä Voyeur (Todellisuuden tutkimuskeskus, 2020).
Miia Grénman (KTT) toimii hankkeessa postdoc-tutkijana vuosina 2022-2024. Grénman on väitellyt Turun yliopiston Kauppakorkeakoulusta vuonna 2019 aiheenaan transformatiivinen kulutustutkimus; lisäksi hän on tutkinut ympäristömatkailua ja kuluttamista kestävyysajattelun näkökulmasta. Kulutuksen ja ympäristön suhde on yksi hänen fokuksensa. Grénman työskentelee erikoistutkijana Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä.  
Outimaija Hakala (FM, TaM) toteuttaa hankkeen taiteellista osiota vuoden 2022 ajan. Hakala on kuvataiteilija, jonka käsitteelliset teokset yhdistävät kuvanveiston, grafiikan ja ympäristötaiteen menetelmiä. Hän tekee väitöskirjaa Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulussa aiheenaan eläinyksilöt kuvataiteessa. Hakalalla on ollut noin 15 yksityisnäyttelyä sekä useita kymmeniä ryhmä- tai yhteisnäyttelyitä. Viimeisimmät näyttelyt ovat Vedessä, maassa, ilmassa (Galleria Joella 2021), Olevaisia (Kouta-galleria 2021) ja Tutkielmia säästä ja energiasta (Galleria Rajatila 2020).
Hankkeen ensimmäinen yhteistyökumppani on Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama konsortio ”Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen” (FINSCI), jota johtaa apulaisprofessori, kognitiivisen psykologian dosentti Johanna Kaakinen Turun yliopistosta. Tunteiden tutkimus lukeutuu Kaakisen erikoisosaamisalueisiin. Konsortio kartoittaa muun muassa tunteiden sekä tiedon välistä suhdetta yleisellä tasolla ja toimii hankkeen yhteistyökumppanina empiirisen tunnetutkimuksen kohdalla.
Pipsa Lonka (TeM) ottaa osaa hankkeeseen vuoden 2023 ajan. Lonka on Teatterikorkeakoulusta valmistunut näytelmäkirjailija, jonka teoksiin lukeutuu 24 näytelmäkäsikirjoitusta. Longan näytelmiä on käännetty useille kielille. Hän on voittanut näytelmistään yhteensä 11 palkintoa, viimeisimpinä Boismanska priset näytelmästä fyra dagar av närhet 2021 ja Lea-palkinto näytelmästä Den andra naturen (Toinen luonto) 2019. Longan tuotantoa on toteutettu muun muassa Teatteri Viiruksessa, Lilla Teaternissa, Lahden kaupunginteatterissa, Musiikkitalolla, Svenska Teaternissa, Turun kaupunginteatterissa, Kansallisteatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa ja Ylen Radioteatterissa.
Panu Pihkala (FT) ottaa hankkeeseen osaa vuoden 2023 ajan. Pihkala on kotimaisen, monialaisen ympäristötunnetutkimuksen johtava nimi. Hän on julkaissut muun muassa teokset Päin helvettiä: ympäristöahdistus ja toivo (2017) ja Mieli maassa: ympäristötunteet (2019), sekä lukuisia aihetta käsitteleviä kansainvälisiä tutkimusartikkeleita. Pihkala on saanut useita palkintoja työstään ympäristöahdistuksen ymmärtämiseksi ja hänen tutkimukseensa viitataan runsaasti sekä ulkomaisessa että kotimaisessa kirjallisuudessa. 
Mikko Puumala (VTM) toimii hankkeessa postdoc-tutkijana vuosina 2023-2024. Filosofian oppiaineeseen vuonna 2022 valmistuvassa väitöskirjassaan Puumala tutkii, millaisia moraalisia seurauksia on ihmisten vaikeuksilla vastata riittävällä tavalla ilmastonmuutoksen kaltaisiin ongelmiin. Puumala on julkaissut useita kirjoituksia ilmasto- ja ympäristöetiikasta. Hän on pohjoismaisen Nordic Environmental Ethics -opintopiirin toinen koordinaattori.
Henna Rouhiainen (FM) toimii hankkeessa väitöskirjatutkijana (ja väiteltyään postdoc-tutkijana) vuosina 2022-2024. Rouhiainen tekee Turun yliopiston ympäristötieteen oppiaineeseen väitöskirjaa, jonka teema on arvojen ja maailmankuvien rooli ympäristökasvatuksessa. Rouhiainen on tutkinut historiallisten eläinsuojeluyhdistysten kasvatusajattelua Suomessa ja ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatusta. Rouhiainen työskentelee Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä / Lounais-Suomen LUMA-keskuksessa ympäristö- ja tiedekasvatuksen kehittämistehtävissä.
Hankkeen toinen yhteistyökumppani on Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikön tutkija, dosentti ja koordinaattori Juulia Räikkönen sekä hänen edustamansa BIODIFORM-profilaatiohanke (Suomen Akatemia) . BIODIFORM yhdistää
luonnon- ja ihmistieteiden tutkimusta ja pyrkii osaltaan vaikuttamaan biodiversiteettikriisin ratkaisuun systeemisen muutoksen kautta.